Luin tässä hiljattain William D. Cohanin kirjan ”House of Cards. How Wall Street’s Gamblers Broke Capitalism”. Kirjassa pankinjohtaja lähtee viettämään golf-lomaa samaan aikaan, kun pankki ajautuu kriisiin. Toimisitko sinä vastaavanlaisessa tilanteessa näin? Kriisi on jotain, jonka suurin osa meistä kokee elämänsä aikana. Myös yritykset kohtaavat erilaisia kriisejä. Tämän artikkelin tarkoituksena onkin pureutua kriisiviestintään, siihen varautumiseen sekä kriisien johtamiseen.

On tutkittu, että noin 59 prosenttia yrityksistä kohtaa kriisin jossain vaiheessa toimintaansa ja 79 prosenttia yritysjohtajista uskoo, että yritys kohtaa kriisin vuoden sisään. Tämän vuoksi on huomionarvoista, että yritys varautuu mahdollisiin kriisitilanteisiin ennalta. Tänä digitalisaation aikana tieto kriisistä kulkee nopeasti, kun sosiaalisen median kautta ihmiset välittävät tietoa toisilleen. Sosiaalinen media sisältää siis myös uhkia. Erilaiset yhteisöt ja keskustelupalstat synnyttävät keskustelua yrityksistä, niiden tuotteista ja tätä kautta myös niiden maineesta. Tälläinen keskustelu voi olla varsin näkyvää ja se saattaa synnyttää uusia kansanliikkeitä ja toimintaa.

Kriisit voivat olla joko luonnon tai ihmisen aiheuttamia. Kriisi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen pörssikurssiin, joten tästäkin syystä olisi suotavaa, että yrityksellä on varasuunnitelma kriisin varalle. Kriisi saattaa tulla myös varsin kalliiksi yritykselle, jos esimerkiksi tarvitaan juristin apua. Lisäksi kriisit vaikuttavat yrityksen maineeseen sitä heikentävästi. Keskeistä kriisiviestinnässä on se, kuinka yritys vastaa kriisiin ja kuinka yrityksen sidosryhmät tulkitsevat tätä. Yrityksen tuleekin määrittää ennalta, miten se viestii kriisitilanteissa eri sidosryhmille. Onkin suotavaa, että yritys laatii kriisiviestinnän strategian pahan päivän varalle.

Vaikka jokainen kriisi on omanlaisensa, löytyy eri kriiseiltä tiettyjä yhtäläisyyksiä. Ray O’Rourken mukaan näitä ovat: yllätyksellisyys, riittämätön tiedonkulku, tapahtumien nopea kulku sekä intensiivinen tarkastelu. Kriisistä saattaa myös oppia ja parhaimmassa tapauksessa hyvä kriisiviestintä voi jopa parantaa yrityksen mainetta.

Miten yritysten tulisi sitten varautua tuleviin kriiseihin? Ensinnäkin, yrityksen viestintäpäällikön tulisi koota ryhmä yrityksen johtajista ja työntekijöistä, joiden yksikköä kriisi saattaisi kohdata. Tämän jälkeen johtajien ja työntekijöiden tulee käydä läpi erilaisia mahdollisia riskiskenaarioita. Heidän tulee myös ennalta miettiä, miten viestiä mahdollisessa kriisitilanteessa eri sidosrymien kanssa.

Olisi hyvä, että yritys valitsisi itselleen kriisiviestinnän vastaavat, joihin otetaan ensiksi yhteyttä kriisin sattuessa. On yrityksen edun mukaista, että sillä on hyvät mediasuhteet hyvinä aikoina. Tällöin myös kriisin sattuessa media kohtelee yritystä ystävällisemmin.

Kriisin jälkeen yrityksen tulisi käydä läpi kriisi, siihen kohdistetut toimenpiteet sekä selviytymiskeinot. Kriiseistä voi aina oppia ja tätä kautta yritys selviää todennäköisemmin myös tulevista kriiseistä.