Ajattelin ottaa tämän kertaisen markkinointia käsittelevän postaukseni aiheeksi lempilapseni eli kiinteistönvälityksen. Painotan, että minulla ei ole kokemusta alalta, mutta olen seurannut markkinointimielessä alaa ja sen trendejä. Tampereen keskustassa kun kävelee, niin havaitsee, että siellä on kiinteistönvälitystoimistoja vähän joka kulmassa. Joku kiinteistönvälityksessä siis kiehtoo. Villi arvaukseni on, että Kaisa Liskin ja Jehtro Roostedin kaltaiset menestymistarinat ovat houkutelleet alalle uusia yrittäjiä. Käsitykseni mukaan ala on kuitenkin aika raadollinen ja moni joutuu todenteolla kamppailemaan leipänsä eteen. Töitä tehdään paljon myös viikonloppuina, mikä on asiakkaille paras aika kierrellä myytäviä asuntoja.

Näin sosiaalisen median aikakaudella on mielenkiintoista seurata eri kiinteistönvälitysfirmojen markkinointia. Olen havainnut, että tässä eri yritysten välillä on eroja. Kiinteistönvälitysalalla on joitain yrityksiä, jotka ovat panostaneet markkinointiin sosiaalisessa mediassa enemmän kuin toiset.

Olen itse sitä mieltä, että tarina ratkaisee myös tällä alalla. Jotkut onnistuvat brändäyksessään paremmin kuin toiset. Oma suosikki kiinteistönvälitysfirmani Tampereella on edesmennyt Köyhä & Poika, jonka visuaalinen ilme puhuttelee. No ilme ei täysin toiminut, sillä yritys on sittemmin tehnyt konkurssin. Facebookissa on mielenkiintoista seurata eri kiinteistönvälitysfirmojen markkinointia. Vielä mielenkiintoisempaa tästä tekee se, että osa kiinteistönvälitysfirmoista panostaa enemmän sosiaaliseen mediaan markkinoinnissaan – ja tämä kyllä näkyy Facebookin tykkääjämäärissä. Facebook on siitä kätevä työväline, että siellä mainostava yritys nousee usein hyvin esille. Googletin sanan kiinteistönvälitys ja Adwords mainokset ylettyivät yli kymmenelle sivulle asti. Googlessa siis kiinteistönvälitysalalla on todellista kilpailua, eikä Google-mainonnalla näin välttämättä saada kaikkia tehoja irti.

Olen käyttänyt koulutuksissani esimerkkiyrityksenä suomalaista BO LKV yritystä. Tein viime maaliskuussa markkinointitutkimusta siitä, miten eri kiinteistönvälitysfirmat mainostivat Facebookissa. BO LKV on siitä jännä yritys, että sillä on eniten tykkääjiä Facebookissa kaikista eri alan yrityksistä. Jotain firman brändäyksessä on tehnyt oikein. Omassakin tuttavapiirissäni viisi henkilöä tykkää BO LKV:n mainoksista ja muilla firmoilla ei ole tykkääjiä. Onko siis kyseessä brändi, logo, asuntojen stailaus vaiko sivuston tarjoama sisältö? Kun BO LKV:n tarjoamaan sisältöön perehtyy syvällisemmin, niin huomaa, että yritys todenteolla erottuu markkinoillaan. Yritys tuottaa monipuolista sisältöä Facebook sivuilleen, eikä esimerkiksi esittele vain myytäviä asuntojaan.

Viime pääsiäisenä BO LKV mainosti sivuillaan näin:

Hyvät Facebook-sivut vaativat jonkin houkuttimen. Erilaisten kilpailujen avulla yritys houkuttelee sivuilleen paljon seuraajia ja näin siinä sivussa mainostaa myös aktiivisesti varsinaisia päätuotteitaan eli asuntoja

Lisäksi yritys tuottaa muuta asumiseen liittyvää täytesisältöä sivuilleen.

 

Toinen mielestäni kiinnostava kiinteistönvälitysfirma, joka tuottaa ainakin ajoittain kiinnostavaa sisältöä, on VIVA LKV. VIVA LKV on yksi Suomen suosituimmista kiinteistönvälitysfirmoista, joka hyödyntää Facebookia laaja-alaisesti markkinoinnissaan toimittamalla kiinnostavia sisältöjä – myös varsinaisen työn ulkopuolelta.

Hyvillä Facebook-sivuilla välittäjä ei houkuttele ainoastaan potentiaalisia asiakkaita, vaan myös potentiaalisia ostajia. Hyvistä asunnoista käydään kilpailua välittäjien kesken, sillä jotkun asuinalueet ovat suositumpia kuin toiset. Tästä syystä hyvä kiinteistönvälitys firma rakentaa brändiään pitkäjänteisesti. Kiinteistönvälityksen tarkoituksena ei ole ainoastaan houkutella asiakkaita, vaan saada myös vanhat asiakkaat palaamaan. Tämän vuoksi luottamus alalla on tärkeää. Tutkimukseni perusteella – syystä tai toisesta – sosiaalista mediaa ei vielä osata käyttää täysillä hyödyksi kiinteistönvälitys alalla. Esimerkit kuitenkin osoittavat, että systemaattisen sosiaalisen median rakentaminen on hyödyksi yrityksille.

Katselin tässä hiljattain taas Sofi Oksasen haastattelua enkä voinut olla miettimättä, että ompas siinä hyvin rakennettu henkilöbrändi. Pidin työpaikallani kuukausi sitten koulutusta henkilöbrändäyksestä, jossa oli tarkoituksena kehittää työntekijöiden omaa henkilöbrändiä osana yrityskuvaa. Työntekijöillä kun on suuri rooli siinä millaista yrityskuvaa he lähettävät eteenpäin yrityksestään. Käytin esimerkkinä sellaisia henkilöbrändejä kuin Sofi Oksanen, Björn Wahlroos, Mikko Hyppönen, Alexander Stubb, Kirsti Paakkanen ja Sixten Korkman. He ovat mielestäni onnistuneet henkilöbrändäyksessä kehittämään ympärilleen varsin vahvan ajatusjohtajan maineen. Tosiaan – ajatusjohtajuus on yksi termeistä, joita käytetään paljon mediassa nykyään. Pidän erityisesti Mikko Hyppösestä. Hänen Twitter-tilillään on enemmän seuraajia kuin edustamallaan yrityksellä F-Securella. Mielestäni Hyppönen on todenteolla onnistunut nostamaan yrityksensä brändiä oman henkilöbrändinsä kautta.

Jokainen meistä on brändi – halusimmepa tai emme, joten on tärkeää ymmärtää mikä osuus omalla itsellä on yritysbrändin luomisessa sekä maineenhallinnassa. Meillä on oma mielipiteemme henkilöbrändäyksestä. Osa rakentaa tietoisesti omaa brändiään – osaa asia ei voisi enempää kiinnostaa. Kuitenkin, ihan jokainen meistä on brändi. Tästä syystä onkin tärkeää miettiä, mitä asioita itsessään haluaa korostaa ja tuoda esille eri yhteyksissä. Fiksu miettii vähän ennalta mihinkä suuntaan haluaa henkilöbrändiään kehittää, mitä asioita haluaa nostaa esille sekä korostaa.

Henkilöbrändäystä ovat kaikki kohtaamiset asiakkaan ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi henkilöbrändäystä voi tehdä sosiaalisen median eri kanavissa kuten blogeissa, Facebookissa ja Linkedinissä. Meistä jokainen on oma itsensä ja oma persoonansa, joten jokaisen henkilöbrändi on väistämättä erilainen kuin muilla. Pääsääntöisesti kannattaakin olla oma itsensä eikä näytellä jotain muuta. Tästä huolimatta päivittäisissä kohtaamisissa muiden kanssa kannattaa kuitenkin miettiä, mitä asioita erityisesti haluaa nostaa itsestään esille ja mitä asioita kannattaa jättää sanomatta. Jokaisella meillä on mahdollisuus mukautua eri tilanteisiin. Siksi päivittäisissä kohtaamisissa kannattaakin käyttää harkintaa. Sosiaalisessa mediassa henkilöbrändin rakentaminen on helppoa, koska siellä pystyy paremmin etukäteen miettimään mihin suuntaan brändiään haluaa rakentaa, millaista viestiä haluaa välittää ja millä tavoin haluaa tätä tehdä.

Henkilöbrändin rakentaminen alkaa yksityishenkilön omasta sisältöstrategiasta. Brändääjän pitää määritellä lähtökohdat, tavoitteet ja kohderyhmä. Sisältöstrategia auttaa brändin viestin terävöittämisessä, jolloin henkilöbrändi pysyy yhtenäisenä. Sosiaalisessa mediassa brändi kannattaa keskittää muutamiin kanaviin kerrallaan. Lähes kaikkia onnistuneita henkilöbrändejä yhdistää Suomessa se, että he tuottavat laadukasta sisältöä aktiivisesti eri medioihin. Henkilöbrändin kannalta on tärkeää, että se luo aktiivisesti uutta sisältöä kohderyhmälleen.

1900-luvun alun menestysbisnekset (esimerkkeinä Ford Motor Company ja perustaja Henry Ford, The Walt Disney Company ja perustaja Walt Disney) rakennettiin suurien persoonien päälle, jotka edustivat tuotetta ja veivät kehitystä eteenpäin. Tänäkin päivänä ihmiset haluavat nähdä oikean ihmisen tuotteen takana eivätkä vain palkattua mainosnaamaa. Toimialat ja yritykset hyötyvät alansa henkilöbrändeistä. Henkilöbrändeillä on tapana keskustella työstään ja toimialastaan laajasti, synnyttää kiinnostusta ja jakaa toimialaa koskevia uutisia ahkerasti. Tämä tietää näkyvyyttä myös toimialalla toimiville yrityksille.

Nykyään puhutaan paljon ajatusjohtajuudesta. Haluaako teidänkin yrityksenne olla ajatusjohtaja omalla toimialallaan? Ajatusjohtajuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tai yritys on omalla toiminnallaan ansainnut oman ydinosaamisensa auktoriteetin. Ajatusjohtajaksi ei tulla sattumalta, vaan se vaatii määrätietoista työtä. Sisältömarkkinointi on keino edistää ajatusjohtajuutta. Ajatusjohtaja kertoo, tulkitsee ja luo näkemyksiä toimialaa puhuttavista ilmiöistä ja siitä, miten murrokseen voidaan vastata. Parhaat ajatusjohtajat loihtivat itselleen kilpailuetua luomalla tai muokkaamalla kysyntää. Yksi yrityksen strategisista tavoitteista voi olla juuri ajatusjohtajuuden rakentaminen.

Eräs itseäni pitkään kiinnostanut markkinoinnin käsite on co-branding. On yleinen tosiasia, että monesti uusia innovaatioita syntyy, kun eri toimialat menevät päällekkäin. Samalla tavoin co-brändäyksessä uusia tuotteita syntyy kun kaksi brändiä löytävät toisensa ja synnyttävät näin uusia tuotteita. Esittelenkin tässä artikkelissa mielenkiintoisia co-brändäyksen avulla syntyneitä tuotteita. Co-branding tuotteita löytyy erityisesti elintarviketeollisuudesta.

Co-brändäyksen vahvuuksia on se, että se tuo uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja lisää asiakkaan brändeistä kokemaa arvoa. Kilpailluilla markkinoilla yhteistyö muiden brändien kanssa vahvistaa kilpailuasetelmaa, kun kaksi brändiä yhdessä lyövät muut pois kilpailusta. On myös havaittu, että co-branding lisää asiakkaan luottamusta tuotteisiin. Co-brändäyksen ehdottomana etuna on riskien jako kahden merkin kesken.

Co-Branding tyypit voidaan jakaa neljään luokkaan. Laitan ne nyt tähän englanniksi, koska suomentaminen on varsin työlästä:

1. Ingredient Co-Branding
2. Promotial/Sponsorhip Co-Branding
3. Value Chain Co-Branding
   1. Product Service Co-Branding
   2. Supplier retailer Co-Branding
   3. Alliance Co-Branding
4. Innovation based Co-Branding
5. Shared Product Equity Co-Branding

 

Co-brändäystä voi myös tarkastella SWOT-analyysin kautta.

Lähde: https://www.slideshare.net/mohsinkhan87/co-branding-12491019

Yksi uusin Co-brändäys tuotteista on Nordqvist jäätee. Tämä ei ole sinässää perinteinen co-branding tuote, koska tuotteessa eivät kaksi merkkiä yhdisty, mutta tuote yhdistää innovatiivisesti Laitilan virvoitustehtaan limonadit sekä Arvird Nordqvistin suositun Keisarin morsian teen.

Toinen mielenkiintoinen co-branding tuote samalta valmistajalta on Muumit tee. Nordqvist on kehittänyt useita eri tee-tuotteita, joissa Muumihahmot seikkailevat. Alla kuva näistä tuotteista.

 

Muumit ovat lyöttäytyneet yhteen myös Oxygenol hammastahnan kanssa. Näkisin, että tässä tapauksessa tunnetunpi muumi nostaa Oxygen hammastahnan arvoa.

Holanda on puolestaan kehittänyt erilaisia jäätelöitä hyödyntäen näissä tuotteissa tunnettuja makeisia ja keksejä.

 

Kuuluisa ja maukas Philadelphia juusto on lyöttäytynyt yhteen yhtä kuuluisan Milka suklaan kanssa. Tulos: uusi ja maukas sulatejuusto vaativaan makuun.

 

Seuraavassa tuotteessa kuuluisa Heinz ketsuppi sekä tunnettu Walkers-sipsimerkki ovat lyöttäytyneet yhteen luomalla samalla uusia makuja.

Myös keksinvalmistaja LU ja Daim ovat lyöttäytyneet yhteen luodakseen uusia makuja.

Co-Branding tuotteita löytyy myös muualta kuin elintarviketeollisuudesta. Seuraava esimerkki valottaa yhteistyötä Master Cardin ja Virgin-tuotemerkin välillä.

Myös Apple ja Nike ovat lyöttäytyneet yhteen luomalla uuden tuotteen urheilusta kiinnostuneille.

Kuten kuvasta näkyy suosittu KFC ja Tacobell ovat lyöttäytyneet yhteen ravintolan muodossa.

 

Alla ehkä yksi hienoimmista tavoista tehdä co-brändäystä. Näissä limonadeissa Coca-Cola on lyöttäytynyt yhteen tunnettujen vaatemerkkien kanssa luoden eksklusiivia limonadipulloja elitistiseen makuun.

Alla oleva kuva valottaa Kenzon ja H&M yrityksen yhteistyötä. Sekä toinen kuva Versacen ja H&M:n yhteistyötä.

Kuten alla olevasta kuvasta näkyy valtaisan suosion saanut Uber tekee yhteistyötä BMW-automerkin kanssa.

 

Oli pakko vielä laittaa tähän loppuun viimeaikoina mediahuomiota saanut Marimekon ja Cliniquen yhteistyöllä syntynyt huulipunasarja

 

Seuraavista linkeistä löydätte lisää mielenkiintoisia co-branding tuotteita:

https://www.linkedin.com/pulse/co-branding-cooperating-compete-ana-barreto/

https://blog.hubspot.com/marketing/best-cobranding-partnerships

Oletko sinä kiinnostunut mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä muiden merkkien kanssa? Hakeeko tuotekehityksesi uutta suuntaa? Autan sinua mielelläni miettimään brändillesi sopivaa yhteistyötä muiden brändien kanssa.

 

.

Amerikkalaiset osaavat kaupallistamisen ja muut maat ovat seuranneet heidän perässään. Jos mietitään esimerkiksi Walt Disneytä, voidaan huomata, että monet Disneyn hahmot on lisensioitu erilaisiksi tuotteiksi ja näitä tuotteita on tuhansia. Fiksu keksiikin jonkin hahmon, jonka ympärille rakentaa kokonaisen kulutusimperiumin. Tuotelisenssi antaa valmistajalle oikeuden käyttää yleisesti tunnettua tuotemerkkiä, kuvia, filmejä ja sarjakuvastrippejä tuotteissa, julkaisuissa tai kampanjoissa. Lisenssinhaltija säilyttää tavaramerkin omistuksen ja lisensoija (asiakas) ostaa oikeuden käyttää tuotemerkkiä tuotteissa ja kampanjoissa sovitun ajan. Myös Suomesta löytyy useita esimerkkejä, joissa varsinaisen ydintuotteen ympärille on rakennettu monenlaista liiketoimintaa eri tuotteiden muodossa. Näistä tunnetuimpia lienee Muumit sekä Angry Birds. Monessa mielessä Suomessa ollaan kuitenkin hieman jäljessä kaupallistamisessa esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna.

Yksi ehkä Suomen tuottoisemmista linsensseistä on Muumi. Muumit ovat maailmanlaajuinen tuotemerkki, jolla on yli 600 lisenssinhaltijaa. Vaikka lisensiointi onkin Suomessa vielä alkutekijöissään, on Muumit hyvä esimerkki lisensioinnista, josta on kehittynyt varsin kannattava bisnes. Esitänkin seuraavaksi katsauksen, josta voi nähdä millaisia kaikkia tuotteita on rakennettu Muumi-brändin ympärille.

 

Vuonna 2014 Moomin Characters teki voittoa 4,7 miljoonaa euroa, joten mikään ihan pikkubisnes Muumit eivät ole. Yhtiö mainostaa aktiivisesti omilla verkkosivuillaan mahdollisia lisenssisopimuksia, joita se on valmis solmivaan kiinnostavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Valtaosa Moomin Charactersin saamista rojaltituloista tulee Euroopasta. Toinen tärkeä muumituotteiden menekkialue on Aasia ja erityisesti Japani. Kuten Ylen artikkelissa todetaan Tove Jansson osoitti alusta asti kiinnostusta muumien tuotteistukseen. Tämä ei kuitenkaan sujunut ongelmitta ja kesti oman aikansa, että lisensiointi alkoi toimia kunnolla. Kun Moomin Charactersilla oli vuonna 1988 vain viisi lisenssinhaltijaa, kasvoi määrä 1990-luvun alussa useisiin satoihin. Vain taivas on rajana Muumeille.

Googlettelin hiukan netistä selvittääkseni mitä muita Muumin tyylisiä tuotteita on lisensoitu. Huomasin, että esimerkiksi Mauri Kunnaksen kirjan hahmoista on tehty pehmoleluja ja muita tuotteita. Erityisesti Mauri Kunnaksen Koiramäen hahmot ovat tuttuja kuoseja lisenssituotteissa ja muissa oheistuotteissa.

 

Kolmas kiinnostava tuote, jota on lisensoitu on Kiroileva Siili. Kiroilevasta siilistä ei ehkä löydy samanlaista tuoteimperiumia kuin Muumeista, mutta siiliä on joka tapauksessa hydynnetty useissa eri tuotteissa.

Angry Birds on viimeisin tähdenlento lisensioinnin taivaalla. Kun Angry Birds koneisto lähti pyörimään ilmestyi markkinoille nopeasti erilaisia tuotteita, jotka hyödyntivät vihaisia lintuja. Suurin näistä lienee Angry Birds maa Särkänniemen huvipuistossa. Tämän lisäksi löysin mm. alla kuvattuja tuotteita.

 

Lähde: Yle, https://yle.fi/uutiset/3-9971230

Olen hiljattain perehtynyt brändiguru Marty Neumeierin kirjoitukseen kestävistä brändeistä ja brändien johtamisesta. Hänen kirjassaan Zag. The number one strategy of high-performance brands Neumeier käy mielenkiintoisesti läpi asiakkaiden brändeille antamaa palautetta kahden käsitteen hyvä (good) sekä erikoistuva (differentiate) kautta. Alla oleva taulukko kertoo kuinka Neumeier analysoi hyvää brändiä näiden kahden käsitteen kautta.

Lähde: Marty Neumeier Zag. The number one strategy of high-performance brands.

Hyvä-akseli sisältää sellaisia tekijöitä kuin laatu, ammattitaito, estetiikka, matala hinta, toiminnallisuus, helppokäyttöisyys, nopeus, voima, tyyli jne. Erilaistunut akseli taas sisältää sellaisia ominaisuuksia, joilla yritys erottuu muista yrityksistä. Nämä tekijät ovat yleensä positiivisia.

Ryhmään yksi kuuluvat tuotteet pärjäävät usein hyvin kilpailussa, koska mielikuva niiden ominaisuuksista on hyvä, eikä niissä ole mitään mistä ostaja ei pitäisi. Kuitenkin, nämä tuotteet eivät varsinaisesti edusta radikaalia innovaatiota.

Ryhmässä kaksi yhdistyvat hyvä ja erilaistunut tuote. Tämä on asema, jota kaikkien brändien tulisi tavoitella.

Ryhmään kolme kuuluvat innovaatiot eivät ole hyviä eivätkä huonoja. Niiden ongelma on se, että kysyntää näille tuotteille on niukanlaajuisesti ja yleensä kilpailu syö markkinat.

Ryhmän neljä tuotteet ovat erikoistuneita – mutta huonolla tavalla sellaisia.

Minua kiinnosti myös tietää miten Neumeirin mallia voisi soveltaa käytäntöön. Päätinkin ottaa alla olevaan analyysiini mukaan maailman arvokkaimpia sekä kiinnostavimpia brändejä. Tästä analyysista voi olla montaa mieltä ja haluankin korostaa, että tämä analyysi perustuu omaan arviooni. Tämän vuoksi halusin hiukan perustella sijoitteluani.

 

Ensimmäiseen ruutuun sijoitin sellaiset yritykset kuin Verizon, America Express, Disney, IBM, Coca-Cola, Mercedes Benz, Toyota, Honda, Samsung, BMW, Amazon, H&M, Nike sekä General Electric. Nämä kaikki yritykset edustavat tunnettuja brändejä, mutta näillä aloilla esiintyy myös voimakkaasti kilpailua, mikä tekee menestyksestä haastavaa. Nämä yritykset ovat kuitenkin onnistuneet vakiinnuttamaan paikkansa kilpailussa kuluttajien huomiosta. Yrityksillä on rahkeita brändin luomiseen. Kuitenkin, yritysten brändi voisi olla voimakkaampikin.

Toiseen ryhmään olen sijoittanut sellaiset tuotteet kuin Apple, Microsoft, Atria, Kone, Facebook, Google, Cisco, Intel, Oracle, Zara sekä Fiskars. Osalla näistä yrityksistä on tuotteissaan sellaisia ominaisuuksia mitä kilpailijoilla ei ole. Voidaan jopa puhua monopoliyrityksistä kuten Microsoft, Facebook, Intel ja Google. Osaan tuotteista liittyy vahva laatumielikuva kuten Kone ja Atria. Osa taas on onnistunut edullisien hintojen, estetiikan ja vaikuttavan tyylin ansiosta luomaan itselleen edullisen markkina-aseman. Lasken muotijätti Zaran kuuluvan tähän ryhmään. Mikä sitten tekee Zarasta erilaisen yrityksen esimerkiksi H&M:n kanssa? Zara hyödyntää suunnittelussaan potentiaalisten asiakkaiden käyttämistä osana suunnittelua. Tämä tekee Zarasta markkinoilla erottuvan yrityksen, jonka kaikki tuotteet ovat loppuun asti mietittyjä.

Komanteen ryhmään lisäsin sellaiset yritykset kuin Kesko, McDonalds, Walmart, Louis Vuitton, Nordea, Nokianrenkaat sekä Orion. Kesko on toki duopolistinen yritys suurilla vähittäiskaupan markkinoilla. Yritys on kuitenkin viime vuosina joutunut antamaan periksi S-ketjulle kovenevassa kilpailussa ja hiljattain Kodin 1 ja Anttilat lopettivat toimintansa. Kesko ei sinällään mielestäni edusta brändiä, vaikkakin sen omitama private label merkki Pirkka onkin tunnettu vähittäiskaupan merkki. Finanssiyhtiö Nordea on useaan otteeseen valittu Suomen vahvimmaksi yritykseksi. Nokian Renkaat puolestaan on arvostettu mekki pohjoismaisilla markkinoilla. Nämä kaksi yritystä ovat kuitenkin onnistuneet laskemaan yrityksensä brändiä kuluneina vuosina erilaisten sotkujen kautta kuten Nordean Panama järjestelyt ja Nokian Renkaiden testiväärennykset. Muutoin olisin sijoittanut yritykset korkeammalle kategoriassa. McDonalds on yksi maailman suurimmista pikaruokaloista. Yritys on kuitenkin joutunut kovan kilpailun keskelle ja se onkin joutunut sulkemaan osia myymälöistään.

Neljänteen ryhmään kuuluvaksi asetin sellaiset brändit kuin Nokia, Marimekko ja Stockman. Stockman on jo vuosia paininut huonon kannattavuutensa kanssa eivätkä ulkomaanoperaatiotkaan ole täysin onnistuneet. Myös Marimekko on laajentanut Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta hyvin vaivalloisesti. Nokian surullisen tarinan kaikki tietävätkin. Yritys jäi pahasti jälkeen tuotekehityksessä menneinä vuosina ja kilpailu söikin sitten osan katteista.

Oletko sinä kiinnostunut tietämään, miten brändisi pärjää kilpailussa muiden brändien kanssa? Kiinnostaako sinua asettaa tavoitteita brändisi viestin kirkastamiseksi? Haluaisitko tietää mihin suuntaan brändiäsi voisi kehittää?

 

 

Luin tässä hiljattain William D. Cohanin kirjan ”House of Cards. How Wall Street’s Gamblers Broke Capitalism”. Kirjassa pankinjohtaja lähtee viettämään golf-lomaa samaan aikaan, kun pankki ajautuu kriisiin. Toimisitko sinä vastaavanlaisessa tilanteessa näin? Kriisi on jotain, jonka suurin osa meistä kokee elämänsä aikana. Myös yritykset kohtaavat erilaisia kriisejä. Tämän artikkelin tarkoituksena onkin pureutua kriisiviestintään, siihen varautumiseen sekä kriisien johtamiseen.

On tutkittu, että noin 59 prosenttia yrityksistä kohtaa kriisin jossain vaiheessa toimintaansa ja 79 prosenttia yritysjohtajista uskoo, että yritys kohtaa kriisin vuoden sisään. Tämän vuoksi on huomionarvoista, että yritys varautuu mahdollisiin kriisitilanteisiin ennalta. Tänä digitalisaation aikana tieto kriisistä kulkee nopeasti, kun sosiaalisen median kautta ihmiset välittävät tietoa toisilleen. Sosiaalinen media sisältää siis myös uhkia. Erilaiset yhteisöt ja keskustelupalstat synnyttävät keskustelua yrityksistä, niiden tuotteista ja tätä kautta myös niiden maineesta. Tälläinen keskustelu voi olla varsin näkyvää ja se saattaa synnyttää uusia kansanliikkeitä ja toimintaa.

Kriisit voivat olla joko luonnon tai ihmisen aiheuttamia. Kriisi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen pörssikurssiin, joten tästäkin syystä olisi suotavaa, että yrityksellä on varasuunnitelma kriisin varalle. Kriisi saattaa tulla myös varsin kalliiksi yritykselle, jos esimerkiksi tarvitaan juristin apua. Lisäksi kriisit vaikuttavat yrityksen maineeseen sitä heikentävästi. Keskeistä kriisiviestinnässä on se, kuinka yritys vastaa kriisiin ja kuinka yrityksen sidosryhmät tulkitsevat tätä. Yrityksen tuleekin määrittää ennalta, miten se viestii kriisitilanteissa eri sidosryhmille. Onkin suotavaa, että yritys laatii kriisiviestinnän strategian pahan päivän varalle.

Vaikka jokainen kriisi on omanlaisensa, löytyy eri kriiseiltä tiettyjä yhtäläisyyksiä. Ray O’Rourken mukaan näitä ovat: yllätyksellisyys, riittämätön tiedonkulku, tapahtumien nopea kulku sekä intensiivinen tarkastelu. Kriisistä saattaa myös oppia ja parhaimmassa tapauksessa hyvä kriisiviestintä voi jopa parantaa yrityksen mainetta.

Miten yritysten tulisi sitten varautua tuleviin kriiseihin? Ensinnäkin, yrityksen viestintäpäällikön tulisi koota ryhmä yrityksen johtajista ja työntekijöistä, joiden yksikköä kriisi saattaisi kohdata. Tämän jälkeen johtajien ja työntekijöiden tulee käydä läpi erilaisia mahdollisia riskiskenaarioita. Heidän tulee myös ennalta miettiä, miten viestiä mahdollisessa kriisitilanteessa eri sidosrymien kanssa.

Olisi hyvä, että yritys valitsisi itselleen kriisiviestinnän vastaavat, joihin otetaan ensiksi yhteyttä kriisin sattuessa. On yrityksen edun mukaista, että sillä on hyvät mediasuhteet hyvinä aikoina. Tällöin myös kriisin sattuessa media kohtelee yritystä ystävällisemmin.

Kriisin jälkeen yrityksen tulisi käydä läpi kriisi, siihen kohdistetut toimenpiteet sekä selviytymiskeinot. Kriiseistä voi aina oppia ja tätä kautta yritys selviää todennäköisemmin myös tulevista kriiseistä.

 

Olen viime aikoina koukuttunut käyttämään Ads of the World -sivustoa, jossa esitellään maailman kiinnostavimpia mainoksia. Tässä artikkelissa pureudunkin omiin suosikkimainoksiini ja kerron miksi ne ovat kiinnostavia. Esittelen tässä artikkelissa kaksitoista suosikkimainostani.

Hauska mainos ei välttämättä myy. Mainonnalla on kuitenkin tärkeä tehtävä brändimielikuvan vahvistamisessa. Hauska mainos – ja sitä kautta myös tuote – jää helpommin mieleen.

Alla oleva Jose Cuervon mainos jää mieleen dynaamisina mainoksina, joista jää hyvä fiilis. Mainos on omiaan luomaan hyvää juhlatunnelmaa. Edes myrsky ei häiritse hauskanpitoa. Vaikka myrsky on päällä, niin yksi pysyy –  Jose Cuervon juomat.

Toinen suosikkimainokseni on Galaxy Chocolaten mainos. Rakkaus ja rakkaus suklaaseen ovat mainoksen kantavia teemoja. Rakkauden ja intohimon voi hyvinkin yhdistää suklaaseen. Mainoksesta jää vahva tunne ja levollinen olo. Mainoksen tarinasta jää hyvä mieli.

Alla oleva Kohlerin mainos houkuttelee todelliseen muuttumisleikkiin. Mitä tapahtuu, kun kaikki laitetaan uusiksi?

BBC:n mainos luo milikuvaa yrityksestä uutisten edelläkävijänä. Mars lennot ovat jotain, mitä ihmiset ovat suunnitelleet pidemmän aikaa. BBC haluaa olla ensimmäisenä mukana Mars-lennolla.

Nämä kaksi humoristista Kraft Foodsin mainosta jäävät ehdottomasti mieleen humoristisena pläjäyksenä, jotka levittävät positiivista ja perhekeskeistä kuvaa yrityksestä.

Seuraava Sanispiran mainos kuvaa hauskasti allergiaa eräänlaisena hirviönä.

Valitsin seuraavan Québec Originalen mainoksen suosikkimainoksiini siitä syystä, että mainos poikkeaa selvästi muista matkailualan mainoksista. Mainoksessa esitellään matkailun mahdollisuuksia aivan uudella tavalla.

Seuraava Bud Lightin mainos kuuluu kiellettyjen mainosten listalle. Vähän sääli, sillä mainos on yksi suosikkimainoksistani.

Ovat ne miehet vaas joskun hassuja!

Huumori puree aina ja alla oleva mainos löytyykin maailman hauskimpien mainosten listalta. Ei ihme?

Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara ja henkilöstön mielipiteellä on väliä, kun yritys pohtii maineenhallintaansa. Sain hiljattain tehtäväkseni miettiä kuinka eräs rekrytointifirma voisi kehittää markkinointiaan niin, että vuokratyöntekijät sitoutuisivat välittämään positiivista mielikuvaa yrityksestä ja näin houkuteltua mahdollisesti uusia potentiaalisia työntekijöitä. Tarkoituksena oli siis kehittää yrityksen brändiä työntekijät kanavanaan. Työntekijöiden merkitystä osana yritysbrändin rakentamista ei tule vähätellä sillä sana kulkee – niin hyvässä kuin pahassa. Tässä keississä tarkoituksena oli tutkia erityisesti sosiaalista mediaa positiivisen työnantajakuvan välittäjänä.

Alla oleva kuva jäsentää, mistä kaikista palikoista yrityksen maine rakentuu. Näitä palikoita ovat asiakkaan saama mielikuva yrityksestä, yhteisön kokema mielikuva yrityksestä, osakkeenomistajien kokema mielikuva yrityksestä sekä työntekijä mielikuva. Näiden palikoiden avulla rakentuvat siis yrityksen maine sekä yritysidentiteetti.

Lähde: Paul A. Argenti. Corporate Communication

Keskeiseksi tekijäksi tutkimuksessa osoittautui henkilöstön motivointi. Jos työntekijälle annetaan tehtäväksi kertoa yrityksestä henkilökohtaisilla sivuillaan, saattaa moni työntekijä pyöritellä päätään vaivautuneena. Perinteinen ohje on ollut, että työ ja sosiaalinen media tulisi pitää erossa toisissaan. On mautonta ja ei toivottavaa kertoa negatiivisia viestejä omasta työnantajasta sosiaalisessa mediassa. – Rohkeutta tämä toki vaatii. Lisäksi työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus yrityksen asioista. Moni haluaa muutenkin erottaa sosiaalisen median ja työnteon toisistaan. Toisaalta joskus sosiaalisen median käyttö työnantajakuvan välittäjänä saattaa herättää negatiivista kohua. Osa ehkä muistaa teekkaritytön, joka ei saanut kesätöitä paperialan yrityksestä sukupuolestaan johtuen. Yritys oli todennut, että ”meillä ei näihin tehtäviin yleensä naisia palkata.” Tytön postauksen Facebookissa jakoivat tuhannet eri ihmiset ja kohu oli valmis. Jotain siis tämä paperialan yritys olisi voinut tehdä toisin. Olen itse ollut töissä yrityksessä, jossa kaikki työntekijät olivat naisia. Ensimmäisenä päivänä pomoni töksäyttikin, että olisi halunnut saada alaisekseen miehiä, mutta ei saanut itse päättää rekrytoivien työntekijöiden sukupuolta. Me kaikki naiset katsoimme tätä farssia ihmetellen ja tästä jäi paha maku suuhun ei toivottuna työntekijänä. Toisaalta taas olen ollut töissä yrityksessä, jossa vietimme kerran kuussa yhteisen kahvihetken kuulumisia vaihtaen. Pomo leipoi meille kaikille pullat itse! Tästä jäi  hyvä mieli.

Toisaalta, montaa työntekijää koskee ammattiylpeys ja omasta työstä ja asemasta halutaan kertoa mielellään. Tähän yritystenkin tulisi tarttua työnantajakuvaa rakennettaessa. Tutkimuksessani päädyin siihen tulokseen, että yritykselle on kannattavaa kouluttaa työntekijöitään markkinoinnissa ja maineenhallinnassa. Olisi hyvä, että yritys kertoisi työntekijöille miksi nämä ovat tärkeä resurssi ja miksi työnantajamielikuvalla on merkitystä. Tätä kautta yritys saisi motivoitua työntekijöitään levittämään positiivista mielikuvaa. Käytännön tasolla koitin miettiä miten yritys voisi vahvistaa työantajamielikuvaa Facebookissa työntekijöiden kautta. Keskeistä oli löytää tapa vahvistaa yrityksen brändiä Facebook viestinnän avulla.

Yhtenä ehdotuksena ideoin kilpailun työntekijöiden kesken. Ajatuksena oli, että työntekijät voisivat kuvata videon työpäivästään ja paras video palkittaisiin esimerkiksi lahjakortilla. Videota voisi jakaa Facebookissa yrityksen sivuilla tai parhaimmassa tapauksessa työntekijöiden omilla Facebook sivuilla. Video alkaisi aamukahvihetkellä, missä työntekijät kertoisivat lyhyesti itsestään ja siitä mitä tuleva työpäivä tulisi sisältämään. Työntekijöillä olisi videossa kahvimuki yrityksen leimalla varusteltuna.

Keskeistä työnantajamielikuvan rakentamisessa on tunne – miten työntekijä kokee yrityksen ja siellä työskentelyn. Tunteen on oltava riittävän vahva, jotta työntekijä on valmis markkinoimaan yritystä myös työpaikan ulkopuolella. Yritysten tulisikin ponnistella positiivisten tunteiden puolesta. Työstään ylpeä työntekijä levittää positiivista sanomaa eteenpäin yrityksen ulkopuolelle.

Oletko kiinnostunut kuulemaan kuinka voisit kehittää työnantajamielikuvaasi? Haluatko vahvistaa sanomaasi ihanteellisena työnantajana? Toteutan tutkimuksen puolestasi. Soita niin mietitään sinulle paras ratkaisu.

T. Jenniina

Vierailin äskettäin Dubaissa ja täytyy sanoa, että oli mielenkiintoista päästä kohtaamaan islamilainen kulttuuri silmästä silmään. Yleisesti olen kokenut islamin lähinnä Suomessa asuvien maahanmuuttajien kautta, mutta olikin todella mielenkiintoista päästä kohtaamaan heidän kulttuurinsa heidän omalla maallaan. Uskonnot ovat siitä mielenkiintoisia, että niiden ympärille rakentuu paljon liiketoimintaa. Tästä liike-elämän näkökulmasta tarkasteltuna uskonnon voi nähdä myös mahdollisuutena, eikä ainoastaan uhkana. Erilaista liiketoimintaa syntyy juhlien, ruoan, paastojen, pyhiinvaellusten tai vaikkapa ihan avioliiton ympärille. Rahallisesti laskettuna uskonto on yksi maailma kärki bisneksistä, joissa liikkuu paljon rahaa.

Markkinointi islamilaisissa maissa on aivan oma lukunsa, sillä uskonto ulottuu myös liiketoimintaa islamin pilareiden kautta. Halal-markkinat ohjaavat paljolti islamilaista markkinointia. Halal tarkoittaa islamilaisissa maissa kaikkea sallittua. Tässä artikkelissa esittelenkin islamilaista markkinointia ja sen erityispiirteitä.

Seuraava taulukko kertoo millainen ostovoima islamilaisessa kulutuksessa on.

Lähde: http://halalrc.org

Islamilainen talouskäsitys pohjaa kalvinistiseen Eurooppaan 1500-luvulta eteenpäin. Tuolloin Turkin Hacilarin pormestari Ahmet Herman määritteli, että työpäivään tuli sisältyä 15 minuutin rukoustauko. Tämän seurauksena yritykset rakensivat rukoushuoneita työpaikkojen yhteyteen.”During this time, you are in front of God, and you can ask him to help improve business and this is good for morale.”

Seuraava kuva kertoo kuinka muslimiväestö on jakautunut ympäri maailman. Kuvasta näkyy kuinka islam on edustettuna valtaväestönä niin Lähi-idässä kuin Pohjois-Afrikassakin.

Lähde: http://paxonbothhouses.blogspot.fi

Islam on kasvava uskonto ja alla oleva kuva kertoo kuinka muslimiväestö on jakautunut eri Euroopan maissa. Ranska ja Saksa ovat Euroopan valtiaita, mitä tulee islamin uskoisten levinneisyyteen. Maihin onkin syntynyt paljon liiketoimintaa tämän uskonnon ympärille. Esimerkiksi Saksassa asuu noin 3,3 miljoonaa muslimia. Kuitenkin vain pientä osaa muslimeista voi pitää uskontonsa aktiivisena harjoittajana. Noin 200 000 muslimia osallistuu päivittäisiin rukoushetkiin ja 493 000 perjantairukoukseen Moskeijassa. Islamilaisessa kulttuurissa perjantai on vapaapäivä.

Mikä on ehkä huolestuttavaa on se, että noin 40 prosenttia Saksan muslimeista kokee, että he eivät ole integroituneita saksalaiseen yhteiskuntaan. Saksan muslimeille onkin syntyneet aivan omat markkinansa. On pidetty tärkeänä, että muslimiväestöä lähestytään markkinoinnin ja mainonnan välillä, jotta he kokevat olevansa osa yhteiskuntaa. Saksan muslimien ostovoima on arviolta noin 17 miljardia euroa. Saksan muslimeista 97 prosenttia investoi tulonsa eteenpäin Saksan markkinoilla.

Lähde: https://themuslimissue.wordpress.com

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että Venäjällä asuu varsin laaja muslimiyhteisö. Venäjällä asuu yli 40 miljoonaa muslimia. Pelkästään Moskovassa asuu 3,5 miljoonaa muslimia. Yhteensä Venäjällä asuu 20 muslimiyhteisöä ja maassa on myös neljä suurta moskeijaa. Käytännössä muslimien olemassaolo Venäjällä näkyy monella eri tapaa. Maasta löytyy muslimien omia muotiliikkeittä, halal-kauppoja, avioliittotoimistoja sekä matkatoimistoja.

Islam on kasvava uskonto, joten sen merkitystä liike-elämässä ei tule vähätellä. Halal- säännöstö ohjaa islamilaista liiketoimintaa ja esimerkiksi monet maailman suurista elintarvikealan yrityksistä ovatkin lähteneet mukaan halal-bisnekseen kehitellen omia tuotteitaan islamin uskoisille. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Coca Cola, KFC, Subway ja McDonalds. Islamilaisilla yhteisöillä on omat organisaationsa, jotka valvovat ja myöntävät halal-sertifikaatteja halal-periaatteita noudattaville yrityksille.

Seuraava video kertoo, millaista liiketoimintaa on syntynyt Halal-turismin ympärille.

Lähde: Youtube

Islamin viisi peruspilaria ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus. Islamilainen markkinointi ja liiketoiminta rakentuvatkin paljon näiden peruspilarien ympärille.

Alla olevat kuvat Ikean mainoksista kertovat kuinka Ikea on lähtenyt toteuttamaan halalin mukaista markkinointiaan tuotteissaan. Muslimien juhlan Ramadanin ympärille on kehitetty monenlaista markkinointia useiden eri yritysten toimesta.

Activia-jogurtti on suunnannut omanlaistaan mainontaa Ramadania viettäville muslimeille. Keksivalmistaja Oreo on myös luonut omanlaisensa mainoksen Ramadania viettäville.

Ravintola Nandos on kehittänyt oman televisiomainoksen juhlistaakseen Ramadania. Aika erikoinen mainos, eikö?

Myös tunnettu meikkijätti Nivea sekä meikkivalmistaja Body Shop ovat kehittäneet kohdistettua mainontaa islamin uskoisille.

Ramadania hyödyntää myös autoteollisuus. Alla Huyndain mainos. Lisäksi esimerkiksi urheiluvaatemyyjä Sportsone on tehnyt oman kampanjansa Ramadanin ajaksi.

Matto on keskeinen  osa islamin uskoa. Mattoa hyödynnetään rukouksissa kohti Mekkaa. Has hali myy arabialaisia mattoja.

 Islamilainen puhelinvalmistaja Ilkone i800 on kehittänyt erityisen islaminuskoisille suunnatun puhelimen. Puhelimesta löytyy sovellus, joka kertoo Mekkan suunnan ja lisäksi puhelimesta löytyy Koraani eri kielille käännettynä. Niin kuin Ilkone i800 slogan kuuluu: “ilkone is a mobile phone that gives you access to your belief wherever you are”.

Al-Quds jeans markkinoi ja myy islamin uskoisille suunnattuja farkkuja. Farkut on kehitetty siten, että ne ovat mukavia päällä rukoiltaessa.

Jakartalainen hotelli on valmistanut 337 kilometristä suklaata aivan omanlaisensa Koraanin.

Jos olette kiinnostuneita löytämään lisää tietoa islamista ja taloudesta, niin kannattaa tsekata muutama kirja. Näitä ovat: Timur Kuran (2005) Islam and Mammon: The Economic Predicaments of Islamism, Abbas Ali (2005) Islamic Perspectives on Management and Organizations, Patrick Haenni (2005) Islam de marché, l’autre révolution conservative.

Kävin viikko sitten katsomassa elokuvan the Founder, joka kertoi McDonaldsin perustamisvaiheesta. Koska  keskityn tässä portfoliossa pääosin viestintään, brändäämiseen sekä valokuvaukseen, ajattelin, että tämän elokuvan arvio sopisi hyvin blogitekstiksi. McDonalds on jo usean vuoden ajan kuulunut top 10 brändeihin maailmassa, joten tästäkin näkökulmasta katsottuna McDonaldsin historia on varsin mielenkiintoinen.

Elokuva sijoittuun 1950-luvun Kaliforniaan. Elokuvassa työlleen omistautuva liikemies Ray Kroc (Michael Keaton) Illinoisista saa suuren tilauksen pehmiskoneista ja päättää lähteä selvittämään, ketkä ovat tämän suuren tilauksen takana. Hän ajaa autollaan Kaliforniaan ja tapaa siellä Mac ja Dick McDonaldin, joilla on oma menestystä saanut hampurilaisravintola. Ray Kroc ihastuu ravintolan omalaatuiseen tuotantoketjuun, joissa pihvitkin paistetaan erityisellä tavalla. Hän päättää tehdä McDonaldsista menestystarinan ja saa taivuteltu myös Macin ja Dickin mukaan tähän suurreelliseen projektiinsa.

Ray Krock haluaa tehdä ravintolasta franchise ketjun. Veljekset vastustavat aluksi ideaa, koska sanovat kokeilleensa jo useita ravintoloita. Krock saa kuitenkin vakuutettua heidät siitä, että franchising on hyvä idea. Krock on kuitenkin ovela kettu ja nähdessään ravintolan potentiaalin hän alkaa miettiä, kuinka voisi saada ravintolan kokonaan itselleen. Vähitellen hän onnistuu savustamaan veljekset ulos bisneksestä.

Mutta mikä tekeekään McDonaldsista erinomaisen muihin ravintoloihin verrattuna? Jo alusta asti on ollut selvää, että McDonaldsilla 1950-luvulla on ollut hyvä brändi eli erinomainen maine, imago sekä brändipääoma. Alusta asti McDonalds on ollut tunnettu kultaisista kaaristaan. Nykyään McDonaldsilla on vahva maine pikaruokaketjuna ja se on maailman suurin pikaruokaketju Subwayn jälkeen.

McDonaldsin alkuaikoinan laatu oli keskiössä yrityksen tuotteissa ja alkuperäiset omistajaveljekset vannoivat laadun nimeen. Esimerkiksi Krock halusi ottaa käyttöön pussipehmiksen maitovalmisteen sijaan, koska tämä oli yritykselle huomattavasti halvempaa. Nyttemmin yritys on palannut aidon pehmiksen valmistajaksi. Suurimmat ristiriidat elokuvassa syntyvätkin, kun veljekset haluavat pitää tuotteiden laadun korkeana, kun taas Krock haluaa viedä yritystä yhä kaupallisempaan suuntaan.

Yksi mielenkiintoinen ja itselleni uusi asia elokuvassa oli tieto siitä, että iso osa McDonaldsia on kiinteistöjen vuokraaminen. Iso osa yrityksen tuloista tulee franchisising kauppiaiden kanssa tehdyistä kiinteistösopimuksista ja vain pieni osa tuloista varsinaisesta ravintolaliiketoiminnasta.

Mikä oikein tekee McDonaldsista erityisen?  Brändinä McDonalds on rankattu maailman arvokkaimpien brändien joukkoon. Keltaiset kaaret ovat kaikille tuttu symboli, mikä on jäänyt kuluttajille mieleen. Värityksessään McDonalds käyttää keltaista ja punaista. Punainen väri herättää tutkimusten mukaan ruokahalua, kun taas keltainen väri tuo brändiin iloisuutta. McDonaldsia on myös pidetty globalisaation symbolina ja yritys on luonut aivan uuden ilmiön ”McDonaldization”. Lisäksi McDonaldsin ympärille on kehitetty oma indeksi ”Big Mac Index”. McDonalds on myös näyttänyt muille yrityksille suuntaa ravintoloiden sisustamisessa. McDonaldsin brändi on todella vahva, eikö vain?