Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara ja henkilöstön mielipiteellä on väliä, kun yritys pohtii maineenhallintaansa. Elämme aikaa, jolloin yrityksen vastuullisuustyössä oman henkilöstön hyvinvointi saa yhä enemmän merkitystä, koska varsinkin isommille yrityksille on tullut velvollisuus raportoida näistä asioista osana kestävyysraportointiaan. Uskon vahvasti, että maailma on menossa siihen suuntaan, että kansalaisjärjestöt yhä enenevissä määrin kiinnittävät huomiota ihmisoikeuskysymyksiin tämän hetkisen raportoinnin pohjalta. Räikeimmät ihmisoikeusrikkomukset tulevat siis esille ja mikäli yritys valehtelee kestävyysraportissaan työntekijöidensä hyvinvoinnista ja jää tästä kiinni, on tällä merkittävä vaikutus yrityksen maineeseen yhteistyökumppanina sekä työnantajana.

Erilaisten sidosryhmien määrittely eri yhteyksissä on olennainen osa yritysten toimintaa. Alla oleva kuva jäsentää, mistä kaikista palikoista yrityksen maine rakentuu. Näitä palikoita ovat asiakkaan saama mielikuva yrityksestä, yhteisön kokema mielikuva yrityksestä, osakkeenomistajien kokema mielikuva yrityksestä sekä työntekijä mielikuva. Näiden palikoiden avulla rakentuvat siis yrityksen maine sekä yritysidentiteetti.

Lähde: Paul A. Argenti. Corporate Communication

Sosiaalisessa mediassa yrityksen toiminnasta ja työntekijöistä kertominen jakaa mielipiteitä. Onkin oleellista, että yritys määrittää ennalta ne periaatteet, miten yrityksestä viestitään sosiaalisessa mediassa. Konservatiivisemmissa yrityksissä voi olla jopa ohjeena, että työntekijät eivät julkaise omia mielipiteitään esimerkiksi Linkedinissä. Mikäli Linkedinissä haluaa viestiä, kannattaa tässä pysyä hyvän maun rajoissa. Näkisin kuitenkin, että Linkedinissä julkaiseminen vahvistaa yrityksen brändiä ja näkyvyyttä ja toisaalta myös työntekijöiden omaa henkilöbrändiä. Omaa osaamista ja ammattitaitoa kannattaa tuoda esille Linkedinissä aktiivisesti, koska tämä tuo myös uusia asiakkaita yritykselle.

Somettaminen ja näkyminen esimerkiksi Instagramissa on arkipäivää nykyajan nuorille. Tiedän vanhempia ihmisiä, jotka eivät halua näkyä millään tavalla internetissä. Olen ollut töissä yrityksessä, jossa yrityksen myyntihenkilöt eivät halunneet, että heidän kuvansa julkaistaan yrityksen kotisivuilla. Tässä onkin melkoinen dilemma ratkaistavana yritykselle. Kuvan lisääminen yrityksen kotisivuille tekisi nimittäin henkilöstä helposti lähestyttävämmän, mikä on tärkeää myyntityössä.

Jos työntekijälle annetaan tehtäväksi kertoa yrityksestä henkilökohtaisilla sivuillaan, saattaa moni työntekijä pyöritellä päätään vaivautuneena. Joskus sosiaalisen median käyttö työnantajakuvan välittäjänä saattaa herättää negatiivista kohua. Osa ehkä muistaa teekkaritytön, joka ei saanut kesätöitä paperialan yrityksestä sukupuolestaan johtuen. Yritys oli todennut, että ”meillä ei näihin tehtäviin yleensä naisia palkata.” Tytön postauksen Facebookissa jakoivat tuhannet eri ihmiset ja kohu oli valmis. Jotain siis tämä paperialan yritys olisi voinut tehdä toisin. 

Toisaalta, montaa työntekijää koskee ammattiylpeys ja omasta työstä ja asemasta halutaan kertoa mielellään. Tähän yritystenkin tulisi tarttua työnantajakuvaa rakennettaessa. Yritykselle on kannattavaa kouluttaa työntekijöitään markkinoinnissa ja maineenhallinnassa. Olisi hyvä, että yritys kertoisi työntekijöille miksi nämä ovat tärkeä resurssi ja miksi työnantajamielikuvalla on merkitystä. Tätä kautta yritys saisi motivoitua työntekijöitään levittämään positiivista mielikuvaa.

Mistä ideoita työnantajamielikuvan parantamiseen? Yhtenä ehdotuksena ideoin kilpailun työntekijöiden kesken. Ajatuksena oli, että työntekijät voisivat kuvata videon työpäivästään ja paras video palkittaisiin esimerkiksi lahjakortilla. Videota voisi jakaa Facebookissa yrityksen sivuilla tai esimerkiksi Linkedinissä. Video alkaisi aamukahvihetkellä, missä työntekijät kertoisivat lyhyesti itsestään ja siitä mitä tuleva työpäivä tulisi sisältämään. Työntekijöillä olisi videossa kahvimuki yrityksen leimalla varusteltuna.

Keskeistä työnantajamielikuvan rakentamisessa on tunne – miten työntekijä kokee yrityksen ja siellä työskentelyn sekä oman asemansa osana työyhteisöä. Tunteen on oltava riittävän vahva, jotta työntekijä on valmis markkinoimaan yritystä myös työpaikan ulkopuolella. Yritysten tulisikin ponnistella positiivisten tunteiden puolesta. Työstään ylpeä työntekijä levittää positiivista sanomaa eteenpäin yrityksen ulkopuolelle.

T. Jenniina