Katselin tässä hiljattain taas Sofi Oksasen haastattelua enkä voinut olla miettimättä, että ompas siinä hyvin rakennettu henkilöbrändi. Pidin työpaikallani kuukausi sitten koulutusta henkilöbrändäyksestä, jossa oli tarkoituksena kehittää työntekijöiden omaa henkilöbrändiä osana yrityskuvaa. Työntekijöillä kun on suuri rooli siinä millaista yrityskuvaa he lähettävät eteenpäin yrityksestään. Käytin esimerkkinä sellaisia henkilöbrändejä kuin Sofi Oksanen, Björn Wahlroos, Mikko Hyppönen, Alexander Stubb, Kirsti Paakkanen ja Sixten Korkman. He ovat mielestäni onnistuneet henkilöbrändäyksessä kehittämään ympärilleen varsin vahvan ajatusjohtajan maineen. Tosiaan – ajatusjohtajuus on yksi termeistä, joita käytetään paljon mediassa nykyään. Pidän erityisesti Mikko Hyppösestä. Hänen Twitter-tilillään on enemmän seuraajia kuin edustamallaan yrityksellä F-Securella. Mielestäni Hyppönen on todenteolla onnistunut nostamaan yrityksensä brändiä oman henkilöbrändinsä kautta.
Jokainen meistä on brändi – halusimmepa tai emme, joten on tärkeää ymmärtää mikä osuus omalla itsellä on yritysbrändin luomisessa sekä maineenhallinnassa. Meillä on oma mielipiteemme henkilöbrändäyksestä. Osa rakentaa tietoisesti omaa brändiään – osaa asia ei voisi enempää kiinnostaa. Kuitenkin, ihan jokainen meistä on brändi. Tästä syystä onkin tärkeää miettiä, mitä asioita itsessään haluaa korostaa ja tuoda esille eri yhteyksissä. Fiksu miettii vähän ennalta mihinkä suuntaan haluaa henkilöbrändiään kehittää, mitä asioita haluaa nostaa esille sekä korostaa.
Henkilöbrändäystä ovat kaikki kohtaamiset asiakkaan ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi henkilöbrändäystä voi tehdä sosiaalisen median eri kanavissa kuten blogeissa, Facebookissa ja Linkedinissä. Meistä jokainen on oma itsensä ja oma persoonansa, joten jokaisen henkilöbrändi on väistämättä erilainen kuin muilla. Pääsääntöisesti kannattaakin olla oma itsensä eikä näytellä jotain muuta. Tästä huolimatta päivittäisissä kohtaamisissa muiden kanssa kannattaa kuitenkin miettiä, mitä asioita erityisesti haluaa nostaa itsestään esille ja mitä asioita kannattaa jättää sanomatta. Jokaisella meillä on mahdollisuus mukautua eri tilanteisiin. Siksi päivittäisissä kohtaamisissa kannattaakin käyttää harkintaa. Sosiaalisessa mediassa henkilöbrändin rakentaminen on helppoa, koska siellä pystyy paremmin etukäteen miettimään mihin suuntaan brändiään haluaa rakentaa, millaista viestiä haluaa välittää ja millä tavoin haluaa tätä tehdä.
Henkilöbrändin rakentaminen alkaa yksityishenkilön omasta sisältöstrategiasta. Brändääjän pitää määritellä lähtökohdat, tavoitteet ja kohderyhmä. Sisältöstrategia auttaa brändin viestin terävöittämisessä, jolloin henkilöbrändi pysyy yhtenäisenä. Sosiaalisessa mediassa brändi kannattaa keskittää muutamiin kanaviin kerrallaan. Lähes kaikkia onnistuneita henkilöbrändejä yhdistää Suomessa se, että he tuottavat laadukasta sisältöä aktiivisesti eri medioihin. Henkilöbrändin kannalta on tärkeää, että se luo aktiivisesti uutta sisältöä kohderyhmälleen.
1900-luvun alun menestysbisnekset (esimerkkeinä Ford Motor Company ja perustaja Henry Ford, The Walt Disney Company ja perustaja Walt Disney) rakennettiin suurien persoonien päälle, jotka edustivat tuotetta ja veivät kehitystä eteenpäin. Tänäkin päivänä ihmiset haluavat nähdä oikean ihmisen tuotteen takana eivätkä vain palkattua mainosnaamaa. Toimialat ja yritykset hyötyvät alansa henkilöbrändeistä. Henkilöbrändeillä on tapana keskustella työstään ja toimialastaan laajasti, synnyttää kiinnostusta ja jakaa toimialaa koskevia uutisia ahkerasti. Tämä tietää näkyvyyttä myös toimialalla toimiville yrityksille.
Nykyään puhutaan paljon ajatusjohtajuudesta. Haluaako teidänkin yrityksenne olla ajatusjohtaja omalla toimialallaan? Ajatusjohtajuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tai yritys on omalla toiminnallaan ansainnut oman ydinosaamisensa auktoriteetin. Ajatusjohtajaksi ei tulla sattumalta, vaan se vaatii määrätietoista työtä. Sisältömarkkinointi on keino edistää ajatusjohtajuutta. Ajatusjohtaja kertoo, tulkitsee ja luo näkemyksiä toimialaa puhuttavista ilmiöistä ja siitä, miten murrokseen voidaan vastata. Parhaat ajatusjohtajat loihtivat itselleen kilpailuetua luomalla tai muokkaamalla kysyntää. Yksi yrityksen strategisista tavoitteista voi olla juuri ajatusjohtajuuden rakentaminen.